top of page

Stressi

Olen kerännyt sinulle pikku tietopaketin stressistä, ilman vaikeita ammattilaistermejä. 

​Mikä stressi on? Stressi on luonnollinen osa elämää. Usein stressiä ajatellaan vain negatiivisena (distressi), mutta on myös positiivista stressiä (eustressi). Stressi on sekä tarpeellinen moottori että pitkittyessään haitallinen kuluttaja.  Stressissä hermostomme reagoi ja kohottaa stressihormoneita (mm. kortisoli, adrenaliini, noradrenaliini)

 

Mikä aiheuttaa stressiä?  Oikeastaan mikä tahansa voi aiheuttaa stressiä, myös mukava ja innostava, jos sitä on omalle sietokyvylle liikaa tai liian pitkäkestoisesti. ​Hermostomme tulkitsee tilannetta kaiken aikaa ja kohottaa stressihormoneja. Tämä voi tapahtua yhden syyn aiheuttamana stressipiikkinä tai monen syyn yhteisvaikutuksena. Usein ajattelemme työtä ainoaksi stressin aiheuttajaksi, mutta stressiä voi jakaa esim:

  • työt, opinnot, työttömyys (elämäntilanne...)

  • omat ajatukset ja huolet (raha, terveys, toisten asiat, uutiset..)

  • ympäristö (melu - äänet, kirkkaat valot, voimakkaat tuoksut...)

  • kemialliset aineet (siivousaineet, kosmetiikka, ravitsemuksen aineet...)

  • ruoka ja juoma (keholle sopimattomat aineet, alkoholi, piristeet, nautintoaineet, sokeri...)

  • puutostilat (ravinto, uni, vähäinen liikkuminen...)

  • teknostressi (liiallinen digitaalisuus kuormittaa...)

  • onnettomuus, katastrofi, traumaattinen tapahtuma.

Mikä on stressireaktio? Stressireaktiolla on monia tarkoituksia. Yksi tarkoitus on, että saamme aikaiseksi. Toinen tarkoitus on, että pysymme hengissä. Tällöin hermosto ´käskee´ pakenemaan tilanteesta. Jollei pysty pakenemaan on vaihtoehtona taistella vastaan. Jollei tämäkään onnistu, on keinona jähmettyä paikalleen ja ehkä uhka jättää rauhaan. Tämä on hermostollinen mekanismi kaikissa nisäkkäissä, myös meissä nykyihmisissä. Nykyelämän uhkat eivät ole samanlaisia kuin "luolamiesaikoina", mutta reaktio on täysin sama. Uhkana voivat voivat olla yllämainitut syyt, joita ei pääse juoksemalla pakoon. Hermostomme osaa palautua pois stressireaktiosta, kun tekeminen tai uhka on ohi. Meissä on mekanismi ´ponnista - palaudu´. Joskus palautumiseen tarvitaan apukeinoja.

Pitääkö stressiä hoitaa? Pitkittynyt stressi kannattaa hoitaa. Oma keho ja mieli osaavat tasapainottua ja jokaisella on omia keinoja palautumiseen. Tästä 15 esimerkkiä alempana. Jos omat keinot eivät riitä, hae ammattilaisen apua! Pitkään kestänyt stressi aiheuttaa haittaa koko terveydelle, sekä keholle että mielelle.  

Miten stressi oireilee? Stressi on kokonaisvaltainen reaktio ja kokemus, joten sen oireet tuntuvat myös monin tavoin. Tässä muutamia tavallisia pitkään kestäneen stressin oireita: 

Kehollisia oireita, mm:
  • Kohonnut verenpaine / syke

  • Kiihtynyt lepohengitys

  • Rintakipu, puristus

  • Pala kurkussa / kuiva suu

  • Väsymys & voimattomuus

  • Runsas hikoilu / palelu

  • Lihasjännitys & kireys

  • Lihaskrampit & kivut

  • Uniongelmat

  • Päänsärky, migreeni, huimaus

  • Purentajännitys, narskuttelu

  • Muutos ruokahalussa, lihominen / laihtuminen

  • Vatsakivut, ripuli, ummetus

  • Toistuva flunssa/ tulehdus

  • Tärinä, vapina, nipistely, puutuminen.

Liike.png
Keho-Mieli-Uni (ei taustaa).png

Keholliset stressinoireet syntyvät, koska keho valmistautuu pakenemaan tai taisteluun uhkaa vastaan. 

Mielen oireita mm.
Keho-Mieli-Uni (ei taustaa).png
Huimaus.png
  • Vaikeus keskittyä

  • Muistin ongelmat

  • Uniongelmat

  • Yliherkkyys

  • Negatiivinen ajattelu

  • Ahdistuneisuuden tunne

  • Ärtymyksen, vihaisuuden  tunne

  • Sosiaalinen väsymys = ei jaksa muita ihmisiä

  • Päätöksenteon vaikeus

  • Hallitsemattomat tunnepurkaukset

  • Ajatus kiertää samaa kehää

  • Seksuaalinen haluttomuus

  • Kognitiivinen ylivireys = ylivireä mieli ja ajattelu.

Mielen stressinoireet syntyvät, koska hermosto käskee mieltä keskittymään uhkaan eikä mihinkään muuhun. 

15 keinoa alentaa stressiä:
  1. Lepo & nukkuminen

  2. Sauna & lämpö

  3. Avanto & kylmäaltistus

  4. Luonnossa oleilu

  5. Terveellinen ravinto

  6. Työpäivän paussit

  7. Huolimielen harjoitteet

  8. Kiitollisuusharjoittelu

  9. Hyvät sosiaaliset suhteet: perhe & kivat kaverit

  10. Rauhallinen hengittäminen

  11. Kehon sively & hieronta

  12. Lempipaikassa oleilu

  13. Kirjan lukeminen 

  14. Käsityöt & askarttelu 

  15. Rentoutumisharjoitteet (joita on monenlaisia).

Relax.png
Keho-Mieli-Uni (ei taustaa).png

Keho osaa laskea stressiä ja tässä voi hyödyntää mielihyvähormonien kohottamista: lempipaikat & -puuhat. 

bottom of page