Rentoutustutkimus

Tällä sivulla on lisää tietoa stressistä.

Nimetön suunn.malli - 2022-05-07T082244.667.png
Rentoutustutkimus
Tutkimushenkilöksi?

Tutkimus tehdään kevään-kesän 2022 aikana. 

Tutkimushenkilöt valitaan.

Jos olet halukas mukaan:

Laita sähköposti cuuri.posti@gmail.com.

tai täytä hakemus linkistä.

Lyhyesti: Mitä stressi on?

Jokainen stressaantuu joskus. Stressi on sekä normaalia että myös tarpeellista. Stressi voi olla postiviisista tsemppimenoa (eustressi) tai negatiivista kuormitusta (distressi). Voimme kokea stressiä sekä fyysisenä (keho) sekä psyykkisenä (mieli).

Pohjimmiltaan stressi on osa hermoston toimintaa. Olet varmasti kuullut ”pakene tai taistele-mekanismista”. Se käynnistyy automaattisesti, kun aivomme toteavat ponnistuksen tarpeelliseksi. Elimistömme reagoi tilanteeseen stressivasteella eli erittämällä stressihormoneita (esim. adrenaliini, kortisoli) ja vapauttamalla enemmän energiaa, jotta pystymme selviytymään siinä turvatutkamme toteamassa haasteellisessa tilanteessa. Tämä on ollut ihmislajin selviytymiselle normaali ja tärkeä mekanismi aikojen alusta asti.

Stressi on siis lyhytkestoisena tilana hyödyksi. Pinkaisemme vauhtiin, saamme aikaiseksi ja pistämme ”kaiken peliin” vaikkapa tentissä, työtehtävässä tai fyysisessä suorituksessa.

Pitkittyessään stressi ei ole hyödyllinen. Se alkaa heikentää terveyttä ja elämän laatua. Pitkään jatkunut stressi tuottaa sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita, muutoksia. Joitain tavallisimpia esimerkkejä: sydän hakkaa, rintaa puristaa, hikoiluttaa tai palelee. Vatsa temppuilee. Kehossa on kipua ja kireyttä. Päätä särkee usein tai koko ajan. Mieliala laskee tai on kaiken aikaa pinna kireänä. Pahimmillaan pitkään jatkuva stressi voi johtaa ahdistukseen ja masennukseen sekä vakaviin fyysisiin oireisiin. Kehollisiin oireisiin, joiden taustalla ei ole mikään elimellinen vika tai sairsu, vaan stressireaktiomme! (Esim. verenpainelääkkeet määrätään nopeasti, ilman että kokeiltaisiin palautumisen ja hermoston kautta.) Stressi voi olla terveydelle vaarallinen, jos annamme sen jatkua pitkään.

 

Kenellä stressi pitkittyy ja alkaa haitata?

Me stressaannumme jokainen eri asioista: toinen stressaantuu, kun meinaa myöhästyä sovitusta tapaamisesta ja toinen ottaa tämän rennosti. Joku stressaa raha-asioista, toinen taas ihmisten kanssa olemisesta. Kolmas stressaantuu omista ajatuksistaan. Jatkuva kipu on stressaavaa. Stressin syyt ovat todella moninaiset. Pitkittyneen stressin taustalla ei ole aina pelkästään stressin aihe vaan se, ettemme enää kykene palautumaan. Aivomme turvatutka kokee tilanteen jostain syystä edelleen tarpeellisena stressireaktiolle. Hermostomme pysyy valppaustilassa.

Mitään yhtä aikamäärettä ei ole sille, milloin stressi kääntyy haitalliseksi ja terveydelle vaaralliseksi. Mutta kun kuormitus alkaa olla pitkittynyt, sen tuntee itse muutoksina. Tästä kehomme yrittää kertoa monilla tavoin eli somaattisin oirein.

Onneksi kehomme on niin viisas ja oppivainen. Voimme ”opettaa” aivojamme myös siihen, että kaikki tilanteet eivät ole stressireaktiota vaativia. Voimme opettaa hermostoamme rentoutumaan, sillä yhtä luonnollista kuin stressireaktio on myös rentoutumisreaktio. Se on meissä olemassa.

Cuurin tutkimuksessa seurataan stressin oireiden ja kokemuksen mahdollista muutosta 4-5 viikon ajan.