Cuuri © 2020 

Stressi

Kipuasiakas: "Sä et varmaan edes tajua, kuinka paljon tiedät."

Minä: "Niin, itsehän tietää, mitä tietää. Mutta itsehän ei tiedä sitä, mitä muut eivät tiedä, joten toisinaan ei välttämättä edes tajua kertoa toiselle..."


Tämä keskustelu erään kroonistuneesta kivusta kärsineen asiakkaani kanssa. Kerron tuosta ehkä toinen kerta, kunhan tarkennan asiakkaalta, mitä kaikkea voisin kertoa.


__________________________


Ensin ajattelin, että mitä sitä turhia stressistä kertomaan, koska kyllähän sinäkin tämän tiedät. Mutta sitten muistin nuo asiakkaani sanat ja ajattelin, että tiedätkö? Että stressi ei ole pelkkä mielen paineen tunne vaan stressi on kehollisesti kemiallinen tila.


Koetan olla lyhyt ja kirjoittaa ei ammattislangilla. Nyt ollaan niin lempiaiheessani. Ihmisen mieli on aina kiehtonut minua. Olen opiskellut sekä psykologiaa että organisaatiopsykologiaa (~kuinka ihminen käyttäytyy ryhmässä). Viimeisillä parilla vuosikymmenellä minua on kiinnostanut myös ihmisen keho (jooga ~fysioterapia). Nuo kaksi, keho ja mieli, ovat yhdessä paketissa, saman kulkupelin kyydissä koko elämän mittaisen matkan ajan.


Viekö sana stressi sinulla ajatukset ensin psyykkiseen tilanteeseen: Stressi on mielentila. Stressi tarkoittaa kiirettä. Stressi tarkoittaa, että on liikaa tekemistä. Stressi tarkoittaa, että on liian vaikeaa tekemistä. Usein ajatellaan, että stressi liittyy nimenomaan työelämään ja työn tekemiseen. Tuo on osittain totta. Tutkimusten mukaan eniten stressistä kärsivät

  • johtavassa asemassa olevat

  • työttömät eli ilman työtä olevat!

Mutta tutkimusten mukaan stressiä aiheuttavat työelämän lisäksi mm.:

  • rahahuolet

  • ihmissuhteet

  • oma tai läheisen sauraus

  • elämänmuutokset

  • suuret traumat / tragediat

  • melu

  • pelko.

Meitä voi stressata monet asiat, ei pelkkä työelämä tai sen puuttuminen. Ja eri ihmisiä stressaavat eri asiat.


Jokainen meistä stressaantuu joskus. Stressi on täysin normaali ja tarpeellinen tila, kun se on lyhytkestoinen. Ajatellaan vaikka ison ojan yli hyppäämistä. Aistit terävöityvät, huomio keskittyy tekeillä olevaan. Aivot antavat keholle käskyjä erittää tiettyjä hormoneja. Keho valmistautuu ja sitten BOOM hyppy ojan yli. Hetken kuluttua, kun hyppy on hypätty, aktivoituu palauttava järjestelmä eli aivot käskevät kehoa erittämään muita aineita ja rauhoittua, palautua. Hyppyhomma on suoritettu.


Stressi on siis mielentilan lisäksi myös kemiallinen tila! Lyhytkestoisena hyvä ja tarpeellinen. Joskus myös puolipitkänä tarpeellinen esim. työprojekteissa, jotta asiat saadaan tehtyä.


Dilemma syntyy, kun stressi pitkittyy eli jää päälle. Aivot lähettävät keholle viestiä (hormonein ja välittäjäainein) olla valppaana ja suoritustilassa, mutta ns. palauttava järjestelmä ei käynnisty kunnolla. Ihminen ei voi "käskyttää" itseään, että nyt ei eritetä enempää stressihormonjeja tai että nyt siivotaan stressihormonit pois ja rauhoitutaan. Nämä toiminnot (mm. endokriininen järjestelmä) ovat automaattisia ja autonomisen eli itsenäisesti toimivan hermoston tehtäviä.


Jos joutuu olemaan stressaavassa tilanteessa pitkään, on riski, että stressi kroonistuu (sympaattinen hermosto on aktivoituneena). Tilanteet me tunnistamme (aiemmat kiire, paine, huolet...), mutta tunnistammeko me sen, että niiden aiheuttama hormonieritys jää päälle? Asiakaskokemuksieni mukaan sen tunnistaa jälkeenpäin, kun stressiä on purettu. Kun kehoa sekä mieltä on autettu ja "sysätty" rentoutumaan. Kuten sanottu, keho on täysin kykenevä palautumaan stressistä. Meillä on siihen palautusjärjestelmä nimeltään parasympaattinen hermosto, jonka täytyy saada aktivoitua. Joskus sitä täytyy hieman auttaa aktivoitumaan. Siihen on ammatilaisella keinoja ja ehkä Sinulla on omiakin keinoja.



Lopuksi pieni lista, miten moni tavoin pitkittynyt stressi voi oireila. Fyysiset oireet voivat tietysti johtua muustakin, mutta lista herättääkseen ajatuksia kuinka keho on viisas ja koettaa "kertoa":

  • päänsärky

  • huimaus

  • sydämentykytys

  • pahoinvointi

  • vatsavaivat

  • tihentynyt virtsaamisen tarve

  • hikoilu

  • flunssakierre

  • selkävaivat

  • lihoo / laihtuu.

Stressiin liittyy myös mielen oireit: jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt. Pitkittynytta stressiä saattaa seurata masennus, työuupumus (burn-out) , lisääntynyt päihteiden käyttö, itsetuho-ajatukset, perhe- ja parisuhdeongelmat tai eristäytyminen ihmisistä.


Tulikohan tarpeeksi järeästi sanottua? Stressi on sekä mielentila että kemiallinen tila. Lyhytkestoisena tarpeellinen. Pitkittyneenä aiheuttaa ongelmia, jotka kannattaa ottaa vakavasti ja hoitaa pois. Ja jos minulta kysytään, on nykyään yksi suuri ongelma joka ohittaa jo TULE-ongelmat (tuki-ja liikuntaelin). Se on stressi.



__________________________


Fysioterapeuttina minua kiinnostavin ammattialue on psykofyysinen fysioterapia, joka käsittelee nimenomaan keho-mieli yhdistelmää. Kehollisia ongelmia, jotka ovat aiheutuneet mielen johdosta jJa toisinpäin mielen ongelmia, jotka ovat aiheutuneet kehollisesta tilanteen takia.


Minun filosofiassani myös krooninen eli pitkittynyt stressi kuuluu ongelmiin, joista mielen ohella koko keho kärsii eri tavoin. Näitä ongelmia voi hoitaa fysioterapialla, lääkkeettömin hoidoin. Tosin mainittakoon, että vakavissa tilanteissa fysioterapiaa käytetään lääkehoidon ohella.