Etsi
  • Maarit Makkonen

Miksi palautuminen on tärkeää

Olen jo vuosia ymmärtänyt, kuinka moni kärsii stressistä. Se on usean vaivan taustalla, eikä oireista aina itse välttämättä heti oivalla, että kyseessä on stressin oire. Jos stressi pitkittyy ja muuttuu ns. krooniseksi, rentoutuminen ei enää välttämättä onnistu pelkin omin voimin, vaan siihen voi tarvita toisen apua. Tämän vuoksi aloitin aiheen opinnot ja sain syksyllä 2020 rentoutusterapia-diplomin. Mielestäni Sinunkin on hyvä tietää stressistä muutama asia:



Stressi ja rentoutuminen ovat normaaleja ja tärkeitä reaktioita.


Ajattele vaikka työtilanne, jossa määräaika lähestyy ja homma on saatava valmiiksi siihen mennessä. Tulee sellainen mukavan oloinen tekemisen meininki. Vauhti päälle ja homma tulee valmiiksi. ----------------------- Alkuun on siis sanottava, että vaikka sana stressi herättää ehkä ensin negatiivisia ajatuksia, stressi on kehon täysin NORMAALI reaktio ympäristön tai tilanteen vaatimuksiin. Vaatimukset voivat aiheutua työn tekemisestä, tapahtumasta, tilanteesta tai näiden yhdistelmästä. Myös omat ajatukset sekä aistimukset voivat aiheuttaa stressiä. Kun stressin aihe ilmenee, keho reagoi.

Stressireaktio on siis täysin normaali ja myös tarpeellinen kehon vastaus aiheeseen, johon täytyy reagoida. Sopiva stressi (tuonnempana hormonireaktio) on hyödyksi: Olo muuttuu energiseksi, keskittyneeksi ja saa asioita aikaiseksi. Keho toimii stressissä kuin "kaasu päällä" ja stressitilanteen jälkeen se rentoutuu eli "laittaa jarrun päälle". Normaalisti näin tapahtuu täysin automaattisesti, ilman että sitä tarvitsee miettiä.


Stressireaktio = tekemistä. Rentoutuminen = palautumista. Stressi on AINA kehon KEMIALLINEN reaktio. Kehossa (mm. aivot, lisämunuaiset) erittyy välittäjäaineita eli hormoneja, jotka toimivat "käskyttäjinä" erilaisille toiminnoille - muullekin kuin stressireaktiolle. Tämä hormonien sekä fysiologisten toimintojen ketju toimii silmänräpäyksessä ja on huolellisesti orkestroitu reaktio, jota ilman emme saisi aikaan mitään työteliästä tai unta, palautumista, rentoutumista.



Ikävä kyllä keho-mieli ei osaa erottaa onko stressitilanne oikeasti henkeä uhkaava. Stressi voi tulla muussakin tilanteessa liian voimakkaana reaktiona: esim. liikenneruuhka, pieni työpaine, rahaongelmat tai vaikeat ihmissuhteet. Myös tuolloin stressireaktiosta johtuvat keholliset "vasteet" vaikuttavat koko kehoon automaattisesti ja niistä voi tulla haitallisia. Kun stressitilanne on liiallinen, usea stressin aihe samanaikaisesti ja/tai pitkittyy, se muuttuu negatiiviseksi ja haitalliseksi. Pitkittyneessä stressissä jää "kaasu päälle" eikä jarrupoljin enää meinaa toimia. Pitkittynyt, jatkuva stressi on vaarallisinta laadussaan ja vaikuttaa haitallisesti koko terveydentilaan. Pitkittynyt, kova stressi johtaa usein fysiologisiin oireisiin ja tässä vain muutamia tavallisia esimerkkejä:


*jatkuva päänsärky

*uniongelmat

*korkea verenpaine

*ruuansulatusongelmat

*painonnousu

*jatkuva hikoilu.


Stressi vaikuttaa mielentilaan:

*jatkuva huolentunne

*ahdistus, depressio

*mielentilan heittely, jatkuva äreys.


Pitkittynyt stressi voi muuttua krooniseksi ja aiheuttaa vaarallisia terveydellisiä ongelmia kuten sydän- ja hengityssairaudet! ----------------------- Stressiä on tutkittu vuosia ja tutkijat ovat löytäneet eri tyyppistä stressiä. Tässä 10 erilaista tyyppiä todella lyhyesti esitettynä. Mieti, onko joku tai muutama näistä itselle tuttu ja jopa jatkuvasti läsnä:

1.Aikapainestressi aiheutuu siitä, että joku tekeminen on sidottu aikaan ja tuntuu, ettei siitä suoriudu annetussa ajassa. 2.Antisipatorinen stressi aiheutuu siitä, että huolehtii, murehtii ja pelkää tulevia tapahtumia. Esim. murehtimalla kaiken aikaa omaa tai toisen terveydentilaa. 3.Kohtaamisstressi liittyy suhteisiin sekä sosiaalisiin kanssakäymisiin: Tietyntyyppisten ihmisten kohtaaminen tai sosiaalinen kanssakäyminen tuntuu hankalalta, raskaalta ja voimia vievältä. 4.Tilannesidonnainen stressi ilmenee uhkaavissa tilanteissa. Tällainen tilanne voi olla riitatilanne, häpeän tunne koetun epäonnistumisen äärellä tai hätätilanne. 5.Fyysinen stressi voi johtua kemikaalisesta tai fysikaalisista olosuhteista kuten fyysinen työ, ilmansaasteet, ruoka-aineet (esim. sokeri, alkoholi!). 6.Psykologinen stressi johtuu tunteista, aistimuksista ja kognitiivista syistä. 7.Psykososiaalinen stressi on kytköksissä elämäntilanteeseen sekä sosiaaliseen ympäristöön. Se voi syntyä, kun ei pysty hallitsemaan sosiaalista tilannetta tai on riittämättömät voimavarat arkielämän haasteisiin. 8.Akuutti stressi on kehon välitön reaktio uudessa tilanteessa. Yleensä tämä on ns. "purskeinen" eikä ole välttämättä haitallinen. Mikäli tämä stressipurske on liian suuri kerralla, voi se johtaa haitalliseen, pitkittyneeseen stressireaktioon. 9.Episodinen akuutti stressi on ajoittaista ja tiettyihin elämäntilanteisiin liittyvää huolta, kuten joka kuun lopussa stressi laskujen maksusta. 10.Krooninen stressi johtuu pitkittyneestä stressistä, kun stressitekijät ovat liiallisia ja pysyviä. Se muuttaa aivot jatkuvasti virittyneeseen tilaan ja johtaa muuttuneeseen käyttäytymiseen sekä tunnereaktioihin. Kun nämä reaktiot muuttuvat totutuiksi, ne saattavat kytkeytyä päälle myös ei-stressaavissa tilanteissa ja "kaikki" alkaa tuntua stressaavalta. Krooninen stressi vaikuttaa haitallisesti kehoon, mieleen sekä kognitiivisiin kykyihin ja voi johtaa vakaviin pitkäaikaissairauksiin! ----------------------- Kuten nyt ymmärrät, stressiä on todella monenlaista. Stressi ei ole läheskään aina huono eikä se ole aina työkiirettä. Jokaisella ihmisellä on oma henkilökohtainen tasonsa, missä kohtaa stressistä tulee liian kova haaste ja on vaikea palautua. Mieti nyt hieman omaa elämääsi, ympäristöäsi sekä sitä, mikä sinua stressaa. Kun stressaavat kohdat havaitsee, voi niitä koettaa välttää tai minimoida. Rentoutumista kannattaa OPETELLA! Ja kerran vielä miksi: Pitkittynyt stressi vaikuttaa haitallisesti todella monella tavalla, eikä ajastaan ehkä osaa ajatella, että oire on stressioire.

Kaikeksi onneksi kroonistakin stressiä voi hoitaa ja alentaa! Ja juuri tästä syystä olen opiskellut erilaisia rentoutustekniikoita ja hoitoja (diplomi syksyllä 2020), koska haluan auttaa jokaista eroon pitkittyneestä stressistä. Koen itse Cuurin uudet rentoutuspalvelut todella tärkeiksi ja ajankohtaisiksi, koska ympäristö heittää aivan uudenlaisia haasteita. Tällä hetkellä haku koeasiakkaaksi on käynnissä. Se tapahtuu Cuurin uutisten hakupainikkeella, joka oli marraskuun uutiskirjeessä. Yleisölle palvelut avautuvat 2021 alussa.


------------------------------------------------

Kirjoittaja on pitkän linjan joogi sekä fysioterapeutti, joka painottaa nimenomaan kivun ja stressin vähentämistä ja pois hoitamista.

S-posti: cuuri.posti(at)gmail.com

Puhelin: 040 - 748 1842

Cuuri © 2020